Blogi on tullut tiensä päähän, oikeastaan jo kauan sitten. Tuhoontuomittu yritys edes ylipäätään kirjoitella niistä syvimmistä ajatuksista. En ole valmis jakamaan sisintäni, en varsinkaan enään.

Kun ihminen kokee elämässään tarpeeksi suuren kriisin, menee kaikki aika ja energia _elämiseen_. Arjen pyörittämiseen. On olemassa elämä ennen prolapsia, jollonka tämä blogi on aloitettu, ja elämä jälkeen prolapsin. Tämä jälkeen-elämä on vasta aluillaan, ja olen joutunut lähtemään liikkeelle aivan peruasioista. Kuka minä olen?

Kiitos lukijoille näistä vuosista, vaikka kovin harvaksi jäi päivitykset. Onnea ja iloa elämään, ottakaa kaikki irti siitä!

Toope